Hawraande yowitiinde e iiñcuru renndo e faggudu e bonnugol jawdi laamu

0
280

– Sabu teskaade iñcuru bonndu wuuraandu hannde ndu feeñirndu e ɓeydagol ɓurtungol cogguuli nguura, ŋakkugol safaara e njoldi, jaajtugol ngenam-lesaagu wonande jogiiɓe dipolomaaji e ɓe ngalaa fof, jaastugol katanɗe ɓesngu ngu e waawde sooɗde soklaaji mum, baasal jaawngal wonande cete renndo ɓe ngonka mum en seɓornoo, jeebagol hoɗɓe e nokkuuji dowri e ŋakkugol kisal e ɓeydagol bonnanndeeji.
– Teskaade gallugol tippudi jaŋde e leydi he, geɗal caabotoongal peccooru, paltoor renndo e leƴƴi, ko ngannduɗa ko huunde bonnoore ngootaagu leydi e janngo mum.
– Teskaade jaastugol sarwisaaji cellal ɗi toppitaaki ɓesngu ngu haa ko ina addana yoga e ɓiɓɓe leydi ndi ndaartoyde safaara caggal leydi.
– Sabu teskaade deŋgol njuɓɓudi laamu ndi (administarasiyoŋ) e roŋkude ɗum daranaade ngoƴaaji ɓesnguuli ɓurɗi farwude ɗi teeŋti noon e remooɓe, aynaaɓe lorɓe e yooro yawtungo ɗo ngoo yantude kadi e taccinanooɓe to senegaal ina ngarti e lornooɓe e dille 1989, jiidaani e artunooɓe ummoraade Libi e Kodduwaar.
– E teskaade wonde Tuugnorgal keñoraangal lollirngal « PROGRAMME EMEL 2012 » tolningal e 45 miliyaar ugiya garngal ina tardi e tee ko soynanoo e mum heɓaaka : faanditanoo e maggal ko ustande remooɓe, aynaaɓe e miskineeɓe woɗɓe caɗeele mum en to bannge nguura e maaygol jawɗeele kono teskaa ko ɗum alɗini ko forlooɓe « balle » ndeftina ɗum e laabi niɓɓi ngam ƴaañde wallidiiɓe mum en politigi, seede mum ko geɗe ɗe laaɓaani peeñɗe e won e bitikaaji nder leydi walla e nder leeɗe ɗo e nuwaasoot.
– Teskaade kaɗgol Asammbele nasiyonaal e juɓɓule newnooje kala waɗde golle mum en so horde e reende no ngaluuji leydi ndi ndanndirtee tawi saabii ɗum ko Hooreejo leydi ndi e cibooji mum, darnde nde ngannduɗaa naftaani laaɓal e wellitaare golle ndenndaandi e keeriindi (marchés publics et privés).
– E teskaade wonde hay e wiide FMI (Booñ kaalis adunayaŋke) wonde limooje mawɗo leydi ndi ko yowitii e ƴellitaare e ndesaari men to bannge kaalis (devises) teskii tan ko senngo oogirɗe (mines) huccitngo caggal leydi, kono ɗe teskaaki ngonka faggudu e renndo nder leydi he ; Sabu kaan ngonka siforii hannde e wiide FMI, ko ngenam-lesaagu ɓurtungu, baasal ɓeydotoongal ñande kala, ustagol njeñtudi leydi ndi hakkunde hitaande 2011 e 2012 e jaɓɓugol sariyaaji juɓɓinooji peƴtugol golle ndenndaandi.

HEERTO (Parti) UFP rennduɓe e batu mooɓondiral 3ɓal e ñalɗi 27, 28, 29 e 30 deesammburu 2012 ;

– ina suurta borjingol jawdi ummoriinde e oogirɗe teeŋti noon e kaŋŋe, ngaluuji diƴƴe geej e ngaluuji ummiiɗi e leydi tawa ko e nafoore gomuyel julaaɓe wondiiɓe laamu ngu jotondirɓe e jom hoorejawdi en ummoriiɓe caggal leydi sukñuɓe tawi eɓe ɗawi heen julaaɓe heewɓe wonɓe e nder leydi he e ɓesngu ngu ; Ɗum fof addani njenaari e borjingol jawdi laamu ko hoonaade e nder leydi ndi e mbaadi ɓurtundi.
– Ina ɗaɓɓi nde cermitagol jaambureewol waɗata mbele Tuugnorgal keñoraangal ngal « Emel 2012 » ina ɓamtee ngam haa hoolaaɓe ɓesngu ngu mbaawa jeytoreede e pewjugol horo tuugnorgal ngal teeŋti noon e fedde aynaaɓe ɓe laamu dirtini batu mum en tawi rewaani laawol.
– Ina ɗaɓɓi nde sarɗiiji gonɗi e dabi juɓɓinɗi golle ndenndaandi kormetee, sariya parlinɗo e Hooreejo leydi nde saaktata jawdi mum caggal nde fiilaa ɗooftetee.
– Ina weltanii ɓesngu ngu sabu sippirooji mum en ɗi cippirta e laamu ngu teeŋti noon e liggotooɓe daraniiɓe moƴƴitingol nguurndam mum en; UFP ina suurta lepte kuccinaaɗe e maɓɓe jettotooɗe heen sahaaji haa e warngo tawi saabii ɗum ko laamu ngu.
– Ina hirjina doole politigi ɗee kala, pelle e teelɗuɓe renndo ngo nde ngoƴetee tigi rigi nguurndam cattuɗam ɓesnguuli parwuɗi ɗi teeŋti noon e hoɗɓe e nokkuuji dowri ɗi ; Ko noon ne kadi ɓe kirjinirtaɓe nde ɓe luulndotoo kala njenaari, borjingol jawdi leydi e leptugol kuuftidinngol ɓesnguuli , geɗe ɗe ngannduɗaa ko bonnooje ngootaagu renndo e ngenndi, ɓeydooje caru e boomaare leydi ndi.

Nuwaasoot ñande 30 deesamburu 2012

Batu Mooɓondiral