Hawraande yowitiinde e ngootaagu Ngenndi

0
265

Sabu teskaade wonde ngootaagu ngenndi ko kam tammbi kala deeyre e kala ɓamtaare faggudu e renndo e nder leydi ;

– E teskaade ñawndugol saqqa ngenndi jeyaa ko e ngoƴaaji dowrowi ngam sompude ngootaagu ngenndi e ñiiɓnugol duumiingol deeƴre e leydi ;

– E teskaade bonanndeeji peewtuɗi e aadee jotondirɗi e kewkewe mettuɗe e kitaale 89 ina lutti wonde saqqa keñoraaɗo mo ñawndugol mum foti tuugaade e nanndiral e maslaha tawa ko kormotooɗo hakkeeji loraaɓe ɓe e ɓesnguuli mum en ;

– E teskaade wonde moolinooɓe to Senegaal ina ngarti, nguuri haa hannde ko nguurndam kaamniɗam e nder tuddule mum en tawi keɓtaani jawɗeele mum en e leyɗeele mum en ;

– E teskaade wonde moolinooɓe to Maali ko ko ɗaldaa e koye mum en, ko ina tolnoo e ujunaaje ujunaaje (fawaade e qiimagol won ɓeen) moritaninaaɓe ina lutti e wuurde e lor daaygol tawi hay artunooɓe heen keɓtaani hakkeeji mum en ;

– Sabu teskaade kadi wonde binnditagol ngenndi ngol laamu ummanii ina faltii won e moritaninaaɓe, teeŋti noon tumaroŋkooɓe wuurɓe caggal leydi ndi haa ko eɗum addani won e liggotooɓe wonde e ngonka ka rewaani laawol haa ko eɗum waasnaɓe golle maɓɓe ;

– E teskaade wonde ɓeydagol luure jotondirɗe e jey leydi to Aftuut inan hebori bonnude jotondire hakkunde leƴƴi koɗɗi e oon diwaan ;

– E teskaade wonde laamu inan happoo, ina teeta e dow ko rewaani laawol leyɗe janane ngam rokkude ɗum pelle winndereyaŋkooje walle teelɗuɓe maapotooɓe, e tee ɗum ko ngoƴa mawɗo e kulhuli mawɗi wonande ɓesnguuli miskineeɓe daande maayo ;

– E teskaade haa jooni kaan ngonka ina haɗa ɗiin ɓesnguuli naftoraade ngaluuji mum en ɗi nguurdunoo kono kadi ina jibina fitinaaji ɗi nganndaaka ɗo kaaɗata tawi ko palotooɗi kawral ngenndi e renndo ;

– E teskaade ngool dawrugol, tawa ko e nanndirde e dowla oo, holliri ko baasgol laamu ngu daranaade fotde mum e ƴellitgol nokkuuji dowri, ɗum ɗoon noon falotoo ko dimɗugol leydi ndi to bannge nguura ;

HEERTO (Parti) UFP rennduɓe e batu mooɓondiral 3ɓal e ñalɗi 27, 28, 29 e 30 deesammburu 2013

– Ina ɗaɓɓiri ardorde parti oo nde sakkata peeje, ummanoo golle ngam waawnude laamu ngu nde laɓɓinta ko saabinoo warngooji ɓaleeɓe e taccingol mum en ; Tawa faandaare ɗum ko hormaade hakke nuunɗal e goonga ;

– Ina ɗaɓɓira parti o nde sakkata peeje daranoo no laamu ngu laawɗinirta ɗemɗe ngenndiije ɗe, naatina ɗum e nder doosgal leydi, ɗum woni : Pulaar, Sooniŋke e Wolof mbele eɗe mbaawa janngineede e huutoreede e nder jookli njuɓɓudi laamu kala ;

– Ina ɗaɓɓira ardorde parti o nde sakkata kala peeje, daranoo guurtingol Duɗal Ɗemɗe Ngenndiije ;

– Ina ɗaɓɓira ardorde parti o nde sakkata kala peeje mbele ɗemngal arab ina daroo darnde nde foti daraade e leydi he ;

– Ina hirjina ardorde parti o nde waawnata laamu ngu mbele jaŋtawuuli lawɗuɗi ɗi fof nantintee e ɗemɗe ngenndiije ɗe ;

– Wakilii ardorde parti o nde darantoo yuɓɓinde kala gollotooɓe politigi e nder leydi he mbele ina mbaawna laamu ngu nde rokkitta moolinooɓe senegaal hakkeeji mum en kala, rokka moritaninaaɓe artunooɓe senegaal ndaamordi e lor mo kawritoon o ; Laamu ngu ina foti wittude, sunnoo ngonka banndiraaɓe men mooliiɓe to Mali ;

– Ina ɗaɓɓiri ardorde parti o nde sakkata kala peeje mbele laamu ngu ina winndita moritaninaaɓe kala ko aldaa e paltoor, teeŋti noon e wonɓe caggal leydi sabu cattugol nguurndam mum en hannde, sabu waasde ɗum en jogaade kaayitaaji dewɗi laawol ;

– Ina ɗaɓɓira ardorde parti o nde waɗata wittooji mum, sakka peeje jojjuɗe baawɗe ñawndude e duumaare luure to bannge jey leydi e nder diwaan Aftuut, e nder leydi ndi kala, mbele ina dannda jotondire moƴƴe gonɗe hakkunde leƴƴi men ɗi kala ;

– Ina suurta dawrugol Dowla o, ngol aldaa e kellifuya ; Ina hollira kaɓɓondiral parti oo e kala lorɓe e kappagol jey mum en, ina ɗaɓɓira ardorde parti o nde sakkata peeje kala mbele ɗum ina dartoo.

Nuwaasoot ñalnde 30 deesamburu 2012

Batu Mooɓondiral