Bayyinaango yowitiingo e 28 noowammbar 2017

0
8

Wonii jooni duuɓi noogaas e jeeɗiɗi ko kewu ɓurɗo bonde waɗnoo e Muritani.

Jamma 27 jofi 28 noowammbar 1990, noogaas e jeetato koninke, e cukko ofisee e ofisee ɓaleeɓe konu Muritani mbardaa to Inaal feere ɓurnde fof bonde, so yargo. Warɓe koye ɓee ko ofiseeji e koninkooɓe leslesɓe, siynuɓe feere nanndunde e heblaande to ɓuri fof toowde e ardorde konu e dowla leydi ndii.

Ɗee golle coofɗe, nefniniiɗe gollaaɗe e oo jamma 27 jofi 28 noowammbar 1990, ko kaaɗtudi silsil warngooji e warhooreeji ƴiiƴiiji ɓurɗi fof bonde. Hakkunde oktoobar 1990 e feebariyee 1991, denndaangal tuddule konu leydi ndii mbaɗtaa ko dummbirɗe warngo. Teemedde kooninke ɓaleejo ngollaa heen golle ɓurɗe muusde : ɓee leeptaa, ɓee maasraa kuuraa, ɓee uubaa ine nguuri, ɓee ndaasaa dow kaaƴe, ɓee peecraa otooji, ɓee piyaa haa ceerti e wonki. E tuugnaade e hiisaaji ɗi timmaani tawo, ko ina ɓura 500 e maɓɓe maayii heen. Ko ɓuri heen feccere cankii ko tuddunde Inaal.

Ɗii kewuuji njeyaa ko e bonannde ɓurnde ɗum yaajde, fuɗɗoriinde raddo safalɓe to Senegaal, e raddo Senegaalnaaɓe e nder Muritani (abriil 89). Nder leydi men, fitinaaji ɗi laamu nguu duñtatnoo, huufnoo, ɓooytaani ngonti, e nder balɗe seeɗa, mumtugol leƴƴi ɓaleeji.

E nder gure teeru, ko ujunnaaje ujunnaje foksineer e ubriyee e gollotooɓe woɗɓe njaggaa e nokkuuji ɗo ngollotonoo, walla e koɗorɗe mum en, ɓolaa jawɗeele mum en haa laaɓi, kayitaaji mum en fof teettaa. Nder dowri too, capanɗe ujunnaaje aynaaɓe e remooɓe ɓolaa jawdi mum en ndariindi, egginaa e leyɗe mum en. Capanɗe ujunnaaje woɗɓe mbaawnaa mooloyaade Mali.

Laamu Maawiya e ko ɓuri heewde e ardorde konu e ardiiɓe doole kisal ngonti fewjooɓe, siynooɓe feere waɗtunde Muritani leydi paltoor e nokku dummirɗo, leeptirɗo. Darnde e tolno bonannde won ɗeen doole politik nder lelnugol e ciynugol ndee feere maa ɓetoyee.

Ngam haɗde laɓɓingol ɗii kewuuji, parlemaa wooti ñalnde 29 mai 1993 sariya yaafuya nefniiɗo, kaɗoowo waɗɓe ɗii warngooji bonɗi ñaaweede.

Duuɓi sappo e joy caggal ɗuum, ñalnde 29 sulyee 2007, kenal ɗamaawu sooyi. E nder diskuur mo o waɗnoo e tele, persidaa Siidi Wul Seek Abdallaahi toɗɗaaɗo e woote caggal daawal cabborgal, heɓtini darnde Dowla oo nder kewuuji baɗnooɗi e daawal 89-91, o hunii daranaade dokkitgol loraaɓe ɓee e ronooɓe mum en hakkeeji mum en, e artirde Muritaninaaɓe taccinanooɓe feewde Senegaal e mooliiɓe to Mali.

Gila Siidi Wul Seek Abdallaahi waɗaa kuudetaa (ut 2008), fof yedditaama. Laamu seneraal Muhammed Abdel Asiis woni ko e gollaade golle nannduɗe e sariya yaafuya oo, gollaade hoto goonga haaleede, e salaade ñaawoore e hakke lomtinangol moƴƴol loraaɓe ɓee mbele beldital moƴƴal ina aaɓnoo, kisnowal ngootaagu ngenndi ndii.

Faandaare toɓɓaande e ndee huunde nanndunde e coodgu, ko yejjitinde yimɓe e mumtude e hakkillaaji men bonannde nde jiidaaɓe leydi ɓe mbiyaani mbaɗaani, mbaɗaa ndee, ɓe politik rasismayaagal laamu bonni nguurndam mum en.

Hono no waɗɗiinde ngootaagu ngenndi Muritani ɗaɓɓiri politikaaji e kuule ɗe puuyaani, ɗe nanndaani e ɓeydugol leppi ɗiɗi boɗeeji e araaraay walla baylugol jimol ngenndi fuuyde, ko noon ñawndugol ñawannde warhooreeji jawtuɗi ɗaɓɓiri tabitingol e ciynugol jiytiniingol piɓle goonga e nuunɗal e lomtingol e waɗɗiinde siftorde, tawi faanditaa heen ko yaafuya e beldital. Ko noon tan annoore waawirta yaynoraade niɓɓere wonnde e daartol men ndee, wallita yaynaade janngo leydi men tawa ina artira, tiiɗtina ngootaagu ngenndi men.

Ko e tuugnaade e ɗii sarɗiiji tan subakaaji nuunɗal e ɓiyngu yummaagu puɗata dow biidi ubbaaɓe Inaal e Aslaan e Jereyda kam e gaññeeje ɗe joomum en nganndaaka, ɗe ngañantumaagu rasismayaagal waraaɓe mbiyaani mbaɗaani yooɓii.

Ngootaagu ngenndi ndii hannde woni ko e bonde. E nder ɗuum UFP ina noddi denndaangal kinɗe ɓesngu Muritani nde gollantoo feere ñawndoore warhooreeji ɓennuɗi, feere nuunɗunde nde ruttantaake.

Ɓeen koninkooɓe 28 waraaɓe e oo jamma bonɗo, jamma kerse e koyeera ko ɓeeɗoo :

  1. Adsidaa-seef Abdullaay Jiggo
  2. Puramyeer kalaas Sammba Baaba Njaay
  3. Puramyeer kalaas Sammba Umar NJaay
  4. Puramyeer kalaas Ibraahiima Jallo
  5. Puramyeer kalaas Mammadu Hammadi Sih 
  6. Sersaa Mbooc Abdel Kadeer Sih
  7. deesiyeem-kalaas Sammba Demmba Kulibali
  8. deesiyeem-kalaas Demmba Jallo
  9. Puramyeer kalaas Aamadu Saydu Caam
  10. Puramyeer kalaas Mammadu Umar Sih
  11. Puramyeer kalaas Abdarahmaan Jallo
  12. Puramyeer kalaas Mammadu Usmaan Lih
  13. Kapporaal Mammadu Demmba Sih
  14. Soldaat  Alasan Yero Saar
  15. Kapporaal Aamadu Mammadu Bah 
  16. Sersaa -seef Laam Tooro Kamara
  17. Sersaa seef Suleymaan Muusaa Bah
  18. deesiyeem-kalaas Umar Kaaliidu Bah
  19. Sersaa Aamadu Mammadu Caam
  20. Sersaa Sammba Sal
  21. deesiyeem-kalaas Abdullaay Booy Jallo
  22. Puramyeer kalaas Seek Tijjaan Jah
  23. deesiyeem-kalaas Sammba Bookara Sumaare
  24. Puramyeer kalaas Muusaa Ngayde
  25. Puramyeer kalaas Siraajo Loh
  26. Puramyeer kalaas Demmba Umar Sih
  27. Sersaa Aadama Yero Lih
  28. Kapporaal Jibriil Sammba Bah

 

Nuwaasoot ñalnde 27/11/2017

Goomu nduumiingu

LEAVE A REPLY

Please enter your comment!
Please enter your name here